Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x

Repoveden metsistä suurin osa on ollut metsätalouskäytössä. Viimeiset hakkuut tehtiin 90-luvulla ennen puiston perustamista. Metsänhakkuiden seurauksena puusto on yksipuolista ja tasaikäistä, eikä lahopuuta juuri ole. Polttamalla tällaisten metsien monimuotoisuus ja luontoarvot lisääntyvät merkittävästi. Metsäpalot ovat metsän luontainen tapa uudistua.

Täällä Määkijäniemessä poltto tehtiin vuonna 2008. Poltettava alue oli noin 40-vuotiasta tiheää männikköä. Luonnonmetsissä on yleensä erikokoisia, -ikäisiä ja -lajisia puita sekä paljon kuollutta ja lahoavaa puuta. Metsähallitus tekee Repovedellä ennallistamistoimia yhteistyössä Aarnikotkan metsän suojelualueen omistavan UPM:n kanssa. 

Ennallistamispoltot toteutetaan huolella. Kohteet rajataan maastoon siten, että ne voidaan polttaa turvallisesti. Latvapalon leviämistä ehkäistään poistamalla puustoa alueen rajalta. Maata pitkin leviävä palo katkaistaan rajalle kaivetulla palokujalla tai rajaamalla alue tiehen.

​Metsäpalot ovat olleet yksi merkittävimmistä pohjoisen havumetsävyöhykkeen luonnonmetsiä muokkaavista tekijöistä. Nykyisin laajoja metsäpaloja on Suomen metsissä vain harvoin. Osa metsien lajistosta on kuitenkin riippuvaista metsäpaloista ja lukuisat lajit hyötyvät palon luomasta elinympäristöstä. Hiiltynyt puu voi säilyä luonnossa useita satoja vuosia. Esimerkiksi kangasvuokko ja vaikkapa tikat ilmestyvät palopaikalle nopeasti: kangasvuokko hyötyy lisääntyneestä valosta ja esimerkiksi pohjantikka löytää helposti hyönteisravintoa.

Lue lisää ennallistamisesta löydät osoitteesta http://www.metsa.fi/ennallistaminen.

 

Alueen muut kohteet: Ketunlossilla veden yli, Louhikkoinen polku, Pyöräilyn hurmaa, Varauskodan rauhassa

Laajenna kartta

Avainsanat: Luonnonsuojelutyöt