Repoveden uittohistoria (Kuutinkanava)

Kaskikulttuuri ja tervanpoltto muovasivat Repoveden metsiä 1600-luvulta alkaen.  Höyrysahojen kehitys 1800-luvulla lisäsi puun tarvetta ja aloitti uittojen aikakauden. Repoveden pienvesien verkosto loi hyvät edellytykset uitolle. Tämä lisäksi puroja perattiin uiton helpottamiseksi ja Tervajärven ja Kuutinlahden yhdistävä Kuutinkanavan uittouoma rakennettiin 1912. Kuutinkanava uittouoman rakentamisen lisäksi luonnollisia purouomia perattiin uittoa varten, eli niistä poistettiin uittoa haittaavat esteet. Uitto ja tervanpoltto ovat jättäneet jälkensä myös Repoveden paikannimistöön.

Kuvassa näkyvä Kuutinkanavan uittoränni rakennettiin vuonna 1912 puutavaran uittoon. Uoma lyhensi Tervajärven ja Kuutinlahden välistä luontaista reittiä huomattavasti.  Alun perin kanava oli kivillä päällystetty uoma, mutta sen päälle rakennettiin myöhemmin puinen uittoränni. Ränni on sittemmin uusittu kahdesti. Kolmannen kerran, vuonna 1996, sitä ei enää uusittu käyttöä varten vaan muistoksi Repoveden uitoista.

Repoveden pitkille uittoreiteille mahtui puroja, matalikkoja ja kapeikkoja suurempien järvenselkien välille. Matkan varrella uittotyyli vaihteli vesialueen mukaan. Kapeissa salmissa tukit uitettiin irrallaan. Sululla pystyttiin säätelemään veden virtausta uittorännissä. Kevät oli suosituinta aikaa uitolle vedenpinnan ollessa korkealla ja talven aikana kaadetut puut uitettiin keväällä tehtaille. Repoveden alueen uitot loppuivat 1960-luvulla metsäautoteiden rakentamiseen. Tiestö mahdollisti metsien entistä tehokkaamman hyödyntämisen.

Repoveden metsän käytön historiaan voit tutustua julkaisuissa Sama maisema, eri kulkijat https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a165.pdf ja Repovesi (Edita 2003).

Alueen muut kohteet: Kuutinkanavan talvi, Repoveden monet reitit, Retkeilyä ja kulttuuria, Talvella luonto lepää

Koordinaatit (WGS84): 61.17456, 26.86526