Repoveden uittohistoria (Kuutinkanava)

Kaskikulttuuri ja tervanpoltto muovasivat Repoveden metsiä 1600-luvulta alkaen. Höyrysahojen kehitys aloitti uiton ajan 1800-luvulla. Tästä alkoi sahateollisuuden kehitys. Kymijoen suulla sijaitsevasta Kotkan seudusta kasvoi merkittävä sahayhteisö. Vuosisadan lopulla nousi Kuusankoskelle Kymijoen varteen myös paperi- ja selluloosatehtaita, jotka yhdistyivät Kymiyhtiöksi vuonna 1904. Puun tarve teollisuuden tarpeisiin kasvoi.

Repoveden pienvesien verkosto loi hyvät edellytykset uitolle. Samalla monet purouomat menettivät luonnontilansa, kun puroja perattiin uiton helpottamiseksi.

Repoveden metsän käytön historiaan voit tutustua julkaisuissa Sama maisema, eri kulkijat https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Asarja/a165.pdf ja Repovesi (Edita 2003).

Alueen muut kohteet: Kuutinkanavan talvi, Repoveden monet reitit, Retkeilyä ja kulttuuria, Talvella luonto lepää

Laajenna kartta