Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi.

Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lisätietoja

x

Repoveden kansallispuistona tunnettu alue koostuu itse asiassa kahdesta suojelualueesta: kansallispuistosta ja yksityisestä Aarnikotkan metsän suojelualueesta, jonka omistaa UPM. Hallintomalli on poikkeuksellinen Suomen luonnonsuojelualueilla ja johtuu kansallispuiston syntyhistoriasta. Lisäksi kansallispuiston itäinen osa kuuluu Pahkajärven ampuma-alueeseen ja on Puolustusvoimien hallinnassa. Varoalueella liikkuminen on kielletty.

Ensimmäiset ajatukset Repoveden alueen suojelusta esitettiin jo 1970-luvulla. Esitys suojelusta ei kantanut ja huolimatta vastakkaisistakin mielipiteistä Kymiyhtiön pääosin omistama alue säilyi metsätalouskäytössä. Talousmetsien käsittely muuttui 1990-luvulla, kun luonnon monimuotoisuuden merkitys tunnistettiin ja tunnustettiin. Tuolloin myös Repoveden 550 hehtaarin ydinalue myytiin valtiolle suojelualueeksi. 2000-luvun alussa Kymiyhtiöstä muotoutunut UPM-Kymmene päätti maalahjoituksesta valtiolle kansallispuiston perustamista varten ja yksityisen suojelualueen perustamisesta sen ympärille. Repoveden kansallispuisto perustettiin vuonna 2003.

Repoveden kansallispuiston tunnuksessa on kettu. Sen on suunnitellut Metsähallituksen graafinen suunnittelija Jari Kostet. Hänen kynästään ovat syntyneet myös monet muut kansallispuistotunnukset.

Suomen luontoa suojellaan suojelualueverkostolla, jonka ytimen valtion maalle perustetut luonnonsuojelualueet, erämaat ja retkeilyalueet muodostavat. Sitä täydentävät yksityismaisen suojelualueet. Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuutta ja antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Kansallispuistoihin ja monille muille suojelualueille on rakennettu reittejä, tulentekopaikkoja ja muita rakenteita palvelemaan retkeilijöitä.

Yksityisen Aarnikotkan metsän suojelualueen hoitoa ohjaa hoitokunta, jossa ovat mukana alueen omistava UPM sekä Metsähallitus ja ELY-keskus. Ohjatessaan alueen luonnonsuojelutoimia ja virkistyskäytön kehittämistä Aarnikotkan metsän hoitokunta tutustuu suunniteltuihin kohteisiin usein myös maastossa.

Alueen muut kohteet: Metsälampien keskellä

Laajenna kartta