Matkalle menneeseen -

Repoveden metsiin kätkeytyy historiaa ja tarinoita. Kurkista menneisyyteen!

Edellinen Ihmisen jälkiä
Esi-isien jalanjäljillä Seuraava

Repoveden uittohistoria (Kuutinkanava)

Kaskikulttuuri ja tervanpoltto muovasivat vielä yhteiskäytössä olevia Repoveden metsiä 1600-luvulta alkaen. Höyrysahojen kehitys aloitti uiton ajan 1800-luvulla. Kun höyrysahat sallittiin muutama vuosikymmen myöhemmin, muuttui sahaus teollisuudeksi. Kotkan seudusta Kymijoen suulla kasvoi merkittävä sahayhteisö. Vuosisadan lopulla nousi Kuusankoskelle Kymijoen varteen myös paperi- ja selluloosatehtaita, jotka yhdistyivät Kymiyhtiöksi vuonna 1904. Puun tarve teollisuuden tarpeisiin kasvoi.

Repoveden pienvesien verkosto loi hyvät edellytykset uitolle. Tämä lisäksi puroja perattiin uiton helpottamiseksi ja Tervajärven ja Kuutinlahden yhdistävä Kuutinkanavan uittouoma rakennettiin 1912. Kuutinkanava uittouoman rakentamisen lisäksi luonnollisia purouomia perattiin uittoa varten, eli niistä poistettiin uittoa haittaavat esteet.

Repoveden metsän käytön historiaan voit tutustua julkaisuissa Sama maisema, eri kulkijat (julkaisut.metsa.fi, Metsähallitus 2007) ja Repovesi (Edita 2003).

Koordinaatit (WGS84): P 61˚10, 474' I 26˚51, 916'

Laajenna kartta